Sävelet jäivät soimaan kevätkonsertissa Turvantalossa

Laulupoppoon ja Lammin Laulun yhteiseen konserttiin valmistauduttiin huolella ja vuosien kokemuksella. Kuorokoroke ja tuolirivistöt odottivat valmiina sunnuntaina 28.4.2013, kun väkeä alkoi vähitellen saapua Turvantalolle.

Jo ennen konsertin alkutahteja koettiin suurin yllätys. Katsojille varatut 60 tuolia loppuivat heti alkuunsa. Tarvittiin toiset 60 tuolia, että kaikki paikalle tulleet pääsivät saliin kuuntelemaan esityksiä.

– Tästähän tuli juhla, iloitsi Lammin laulun puheenjohtaja ja Laulupoppoon perustaja Reima Numminen.

Konsertin ensimmäisen puoli oli omistettu mieskuorolaululle, jota Laulupoppoo on triplakvartettina ansiokkaasti pitänyt yllä jo vähää vaille 20 vuoden ajan.

Ohjelman alkupuoli koostui isänmaallisista lauluista, jotka ovat sitä perinteisintä mieskuoro-ohjelmistoa. Finlandia-hymnillä alkanut ohjelma sisälsi muun muassa Olav Trygvasson -laulun, jota Laulupoppoon vanhimmat jäsenet muistavat lauletun jo 60-luvulla.

Lasinkuultavan laulun ja Gute nachtin kautta päästiin asiaan eli juomalauluihin. Metsämiehen juomalaulu ja Ylioppilaslaulu päättivät Laulupoppoon osuuden.

Mieskuorotoiminta alkoi Lammilla kvartettimuotoisena vuonna 1963, jolloin koottiin Vappukvartetti esiintymään ensimmäisen kerran. Tämä oli alkusysäys mieskuoron perustamiselle ja syksyllä Lammin Laulu kokoontuikin ensimmäisen kerran.

Postin toimistonhoitaja Tapio Paukola oli yksi kuoron primus motoreista. Hän toimi kuoron perustamiskokouksessa puheenjohtajana ja oli myös kuoron ensimmäinen puheenjohtaja.

Alkuperäisen mieskuoron jäseniä laulaa edelleen Laulupoppoossa. Lammin Lauluun 1967 liittyi Veikko Rainio ja vuonna 1969 mukaan tuli Toivo Wilenius.

Lammin Laulu toimi ensimmäiset 29 vuotta mieskuorona, perustajajäsenistäkin vielä muutama on elossa. Arvo Koskue puolestaan tuli mukaan mieskuoroaikana 1972 ja on ollut mukana koko ajan.

Alkuvuosina kuoron johtajat vaihtuivat. Ensimmäinen heistä oli Aaro Hurskainen. Häntä seurasi muun muassa Kalevi Koskinen useampaan otteeseen. Viimeiseksi mieskuoronjohtajaksi jäi Erkki Pekkanen.

Vuonna 1992 Lammin naislaulajien toiminta loppui ja mieskuoron jäsenistössä alkoi tuntua laulajien kato. Kakkostenori ja kuoronpuheenjohtaja Reima Numminen päätti kuoronjohtaja Erkki Pekkasen kanssa laittaa lehteen ilmoituksen, jossa kutsutaan lammilaisia jatkamaan Lammin Laulun toimintaa sekakuorona.

Pari vuotta myöhemmin käytiin Mommilantien varrella kuuluisa keskustelu Nummisen ja Hanski Lahtisen kesken. Sen seurauksena syntyi tuplakvartetti Hanskin poppoo. Hanskin kuoleman jälkeen yhtyeen nimi muutettiin Laulupoppooksi.

Sekakuoron johtajana toimi ensimmäiset kymmenkunta vuotta Erkki Pekkanen. Toiset noin kymmenen vuotta johtajana on ollut Terttu Kaitala.

Turvantalon konsertissa kuultiin kuoron ohjelmistoa molempien johtajien kaudelta. Erkki Pekkasen aikana ohjelmistossa oli painotus viihdemusiikissa, mutta esimerkiksi Luukas-passio esitettiin ensimmäisen kerran jo Pekkasen aikana.

Terttu Kaitalan (kuvassa) aikana repertuaari on laajentunut muunmuassa Asko Vilenin lauluihin. Yhteistyö kirkkokuoron kanssa tuotti muun muassa Friikoolin messun ja avustamista jumalanpalveluksissa.

Konsertti lähti lentoon Lennä mun lempeni laulun myötä. Vanhan kartanon kehräävän rukin, Sydäntangon ja Liljankukan kautta tultiin Kesäiltaan ja yhteisesti laulettuun Kevätsointuja-lauluun.

Konsertissa kuoron vahva viihdekuorotausta kuului laulamisen varmuutena ja ilona. Yleisön pyynnöstä kuoro lauloi iki-ihanan Kesäilta-valssin uudelleen.

Markku Helko toimi konsertissa pianistina. Hän on avustanut kuoroa vuosien varrella muun muassa tekemällä sovituksia kuoron käyttöön.

SUSANNA MATTILA, toimittaja. Kuva myös häneltä.

Turvantalo tarjosi hyvät puitteet juhlalleni

Pidin omat 30-vuotisjuhlani 27.4.2013. Halusin pitää juhlat Turvantalossa, koska tiesin Turvantalon hyväksi ja toimivaksi sekä esteettömäksi juhlapaikaksi. Koska käytän pyörätuolia, esteettomyys on minulle ja ystävilleni tärkeää.

Kun olin lapsi, Turvantalolta löytyi inva-wc, mutta ei hissiä. Oli hankalaa, kun taksikuskit ja avustajat vetivät pyörätuoliani kierreportaissa, eikä se ollut turvallistakaan. Ajattelin, että tänne pitää saada hissi. Tein sitten noin 12-vuotiaana hissianomuksen Lammin kunnan tekniseen toimistoon. Hissi saatiin ja jotkut kiittelivätkin minua siitä. Esteettömyys on hyväksi kaikille ja hissiä onkin käytetty runsaasti.

Omat juhlani onnistuivat, kaikki meni hyvin. Kiitokset Sprinksin pitopalvelulle ja Nocturne-bändille, vierailleni sekä äidilleni, joka maksoi tarjoilut.

HELENA ARVIO

Lammilaisille Vuoden kotiseututeko-kunniamaininta

Hämeen Sanomat uutisoi Hämeenlinna-Seuran 23.4.2013 myöntämistä huomionosoituksista. Vuoden Kotiseututeko-palkinto on myönnetty tänä vuonna Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiön johtajalle Erkki Korhoselle. Seuran hallitus kiittää häntä Hämeenlinnan kulttuuri- ja erityisesti musiikkielämää monipuolisesti vireyttävästä toiminnasta.

Samalla Hämeenlinna-Seura on myöntänyt Vuoden kotiseututeko-kunniamaininnan lammilaisille. Perusteluina mainintaan, että lammilaiset ovat ansiokkaalla yhteistoiminnalla hankkineet perinteikkään entisen suojeluskuntatalon, Turvantalon, takaisin paikalliseen omistukseen ja käyttöön. Lisäksi tuodaan esiin, että "lammilaisten toimijoiden perustama osakeyhtiö Lammin Turvantalo Oy osti talon Hämeenlinnan kaupungilta vuonna 2011. Hankkeen hyväksi tehty päättäväinen työ kuvastaa Hämeenlinna-Seuran hallituksen mukaan kotiseutuhengen voimaa yhteiseen päämäärään pyrittäessä".

Lammilaiset ottavat huomionosoituksen kiitollisina vastaan. Turvantalon siirtyminen paikalliseen omistukseen on koettu Lammilla erityisen myönteisenä asiana. Niinpä talon kunnostuspuuhiin on saatu monia taitavia talkoolaisia mukaan. Työtä tehdään useissa, vapaaehtoisista henkilöistä kootuissa ryhmissä.

Juuri yhdessä tekemisen halu ja voima on lisännyt voimakkaasti yhteisöllisyyttä ja se näkyy Turvantalon tämän päivän toiminnassa. Tämä on osaltaan nostanut esiin ja voimistanut lammilaisten kotiseuturakkautta omaa asuinpaikkaa kohtaan.

Turvantalosta on muodostunut toimiva ja viihtyisä juhla-, kokous-, konsertti- ja koulutuspaikka. Eri tilojen käyttöaste on saatu kasvuun, joka samalla vahvistaa toiminnan taloudellista pohjaa.

HELENA HIRVINIEMI

Turvantalon käsityöaarteet

Turvantalosta on uuden tulemisen myötä muodostunut lammilaisten yhteinen olohuone, johon kokoonnutaan pitämään kokouksia, nauttimaan kulttuuritapahtumista ja viettämään erilaisia juhlia. Turvantalon sisustus tarjoaa rauhalliset puitteet rakentaa jokaisesta tapahtumasta erilaisen ja kauniin yhdessäolon hetken.

Oman tunnelmansa sisustuksessa luovat lammilaisten naisten käsityöt, joita Turvantalossa on nyt useita. Juhlakerrokseen sisään tullessa huomio kiinnittyy ravintolatilan takaseinässä olevaan isohkoon ryijyyn, jonka Lammin maa- ja kotitalousseuran naiset ovat kutoneet vuonna 1995. Ryijy syntyi yhteistyönä. Lammin kunta osti langat ja kutojat Vuokko Vaari, Marjatta Kerttula, Hellin Ahonen, Anni Liukkala ja Helena Nokkonen lahjoittivat työnsä. Ryijy on Eliel Saarisen 1900-luvun alussa suunnittelema ja nimeltään "Ruusu". Sen värit sointuvat hyvin Turvantalon sisustukseen.

Juhlasalissa on tällä hetkellä kaksi Hellin Ahosen valmistamaa kuvatäkkiä. Vuonna 1997 valmistui Liisa ja Jukka Vesterisen suunnittelema kuvatäkki "Onnenapila", joka alun perin sijoitettiin kunnantalon sisääntuloaulaan. Nyttemmin kuvatäkki on sijoitettu Turvantalon juhlasaliin. Samassa tilassa on esillä myös toinen Hellin Ahosen valmistama, Helinä Jaakkolan suunnittelema kuvatäkki nimeltään "Nostalgia" (kuvassa), joka saatiin lahjoituksena Lammin kunnalle vuonna 2000. Viime mainittuun liittyi lahjoittajan toivomus, että työ sijoitetaan nimenomaan Turvantalolle.

Turvantalo on saamassa seinilleen vielä yhden arvokkaan käsityön. Lammin maatalousnaisten Lammin kunnalle vuonna 1965 lahjoittama täkänä nimeltään "Kylämaisema" on tarkoitus sijoittaa portaikon yläpuolelle niin, että se näkyy ravintolatilaan. Täkänän on kutonut Sirkka Jaakkola ja se on ollut Lammin kunnantalossa sijoitettuna kunnanhallituksen huoneeseen.

HELENA HIRVINIEMI, kuva MATTI SIIVONEN

Suunnittelijan ajatuksia Turvantalon sisustussävyistä

Lammin entinen suojeluskuntatalo, Turvantalo, oli siirtynyt Lammin kunnan omistukseen vuonna 1978. Seuraavalla vuosikymmenellä suunniteltiin talon tulevaa käyttöä ja peruskorjausta. Tällöin päädyttiin siihen, että Turvantalon yläkerran tiloja tullaan jatkossa käyttämään kokous- ja juhlatilana. Sisääntulokerroksen tilat päätettiin antaa nuorison sekä urheiluseurojen käyttöön.

Tilat valmistuivat vuonna 1989.

Turvantalon peruskorjauksen yhteydessä sisustuksen suunnittelu annettiin hämeenlinnalaisen sisustussuunnittelijan Eila Virran tehtäväksi. Tiloja on nyttemmin kunnostettu ja mm. seinien maalausta on uusittu Eila Virran silloin laatimien värisuunnitelmien mukaisesti.

Turvantalon sisustuksen väreihin on oltu erittäin tyytyväisiä. Rauhalliset, toisiinsa hyvin sopivat värisävyt antavat rauhalliset puitteet järjestää tilaisuuksia ja elämän erilaisia juhlahetkiä.

Sisustussuunnittelija Eila Virta on kirjoittanut ajatuksiaan mm. värien ja tekstiilien valinnasta näin:

"Sain tehtäväksi Turvantalon sisustuksen. Näiden talojen historia oli jotenkin tuttu. Nyt sitä käytettäisiin uuteen tarkoitukseen ja sanoisinko rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.

Ajattelin, että vierailijat tulevat erilaisissa vaatteissaan ja lähtevät taas. Mieleen ei tarvitse jäädä mitään sopimatonta. Tarvitsin vähän aikaa ja mietin mikä on tulevaisuus. Mieleen tuli päivän valkeus ja mäntyjen väri. Otin huomioon Turvantalon värin, tiiliseinät. Jotain, mikä on hyväksi koettu, sen on säilyttävä.

Valaisimet ovat tuttuja jo kouluajoilta. Ainoaksi järkäleeksi tuli esirippu, jonka takana on vuorenhaltijan luola. Sitten valitsin ryijyn ja se kudottiin. Katselimme kunnan silloisen rakennusmestarin kanssa ryijyä, joka on salaperäinen. Olimme iloisia ja tultiin siihen, että kuinka kukin näkee. Se on Kevät.

EILA M. VIRTA

Sis.suunnitt.

Hämeenlinna"

Turvantalon sisustukseen voi tutustua kohdasta Esittely avautuvan Matti Siivosen Kuvagallerian kautta.

HELENA HIRVINIEMI

Hämeenlinnan kaupunginorkesterin soitinryhmä vieraili Lammilla

Hämeenlinnan kaupunginorkesterin soittajia vieraili ensimmäistä kertaa Lammin Turvantalossa 29.1.2013. Tällöin kaupunginorkesterin soitinryhmä esiintyi Lammin yläkouluikäisille koululaisille. Heitä oli Turvantalon juhlasalissa paikalla noin 150, mukana 8. luokkien oma musiikkiryhmä. 

Kaupunginorkesterin soitinryhmä esitti argentiinalaisen tangosäveltäjän Astor Piazzollan suosituimpia ja myös harvinaisempia tangoja, kaikkiaan 12 teosta.

- Ohjelmisto oli oppilaskuulijoita ajatellen valittu melodiseksi ja kuulijaystävälliseksi, totesi konserttia Lammille järjestämässä ollut kaupunginorkesterin intendentti Markku Jokinen.

Soittajia oli viisi. Solistista harmonikkaa soitti Reijo Ahonen Sibelius-Opistosta. Hän on mm. Kööpenhaminan kansainvälisen harmonikkakilpailun voittaja. Muut soittajat olivat Markku Jokinen, 1. viulu, Linda Suolahti, 2. viulu, Aino-Maija Riutamaa de Mata, sello ja Tuomas Ertz, kontrabasso.

Kaupunginorkesterin intendentin Markku Jokisen mukaan tavoitteena oli aloittaa yhteistyö Lammin suuntaan niin, että tällä kertaa kartoitettiin olosuhteet pienemmällä kokoonpanolla ja jatkossa liikutaan isomman soittajiston voimin.

- Vierailun perimmäinen ja pitkän aikavälin tarkoitus oli niin ikään saada nuorista koululaisista lisää konserteissa kävijöitä Hämeenlinnan alueen konsertteihin, kertoi intendentti Markku Jokinen.

Hakkalan koulun rehtori Kyllikki Vilkuna kiitti Hämeenlinnan kaupunginorkesterin soitinryhmää onnistuneesta vierailusta Lammilla ja nimenomaan koululaisille suunnatusta konsertista. Samalla hän kiitti myös Lammin Turvantalo Oy:tä tilajärjestelyistä.

Tällaiset tapahtumat tuovat aina kaivattua piristystä ihan tavalliseen arkipäivään. Näitä hetkiä voisi olla tarjolla aika ajoin!

HELENA HIRVINIEMI

 

Lammin oma itsenäisyyspäivän juhla puoltaa paikkaansa

Lammilla vietetään parhaillaan kulttuuriviikkoa. Sen tapahtumat ajoittuvat 30.11.-9.12.2012 väliseen aikaan ja pitävät sisällään myös itsenäisyyspäivän viettämisen juhlallisuuksineen. Viikon tapahtumista vastaa Lammin kulttuuriviikon toimikunta, joka on tehnyt hyvää työtä.

Suomen itsenäisyyden 95-vuotisjuhlaa saatiin 6.12.2012 viettää varsin kauniissa, talvisessa säässä. Päivä aloitettiin jumalanpalveluksella omassa kotikirkossa klo 11.00. Liturgina toimi Heli Ulvinen, häntä avusti Sari Järä. Kanttorina toimi Kimmo Puunenä ja mukana palvelussa oli myös Lammin seurakunnan kirkkokuoro.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli kunnianosoitus ja seppeltenlasku sankarihaudoilla. Lippulinnan järjestelyistä vastasi Matti Veräväinen ja puheen piti nuori Miikka Kääriäinen.

Päiväjuhla oli järjestetty tuttuun paikkaan Turvantalolle klo 13.00 alkaen. Sitä ennen saatiin nauttia maittavat juhlakahvit. Juuri äskettäin 40-vuotisjuhlakonserttiaan samassa salissa pitänyt Lammin Soittokunta takasi sopivan isänmaallisen tunnelman tilaisuuteen. Tervehdyspuheen piti Helena Hirviniemi ja juhlapuheen Johannes Koskinen. Musiikillista antia tarjosivat Ystävyyden lauluryhmä ja Lammin lukion opiskelijat.

Mielenkiintoisen katkelman Lammin historiaan toi Lammin menneisyyden henkilöiden esittäytyminen. Kaikkiaan yhdeksän henkilöä oli pukeutunut eri aikakausien asusteisiin esittäen Adam Fredrik Jaakkolaa, Margareta Elisabet Sternvallia, Nikolai Etholenia, Dagmar Lundellia, Alina Halilaa, Fredrik August von Platenia, Ida Seppälää, Hilda Brandtia ja Alfred Kordelinia.

Turvantalon juhlasali täyttyi hetkessä 150 juhlaan tulleesta vieraasta. Parkkipaikat piha-alueella loppuivat ja osa autoilijoista joutui hakemaan paikkaa lähialueilta.

Päivän juhlallisuuksiin osallistuneiden määrä osoittaa kuitenkin sen, että itsenäisyyspäivän viettäminen perinteisin menoin Lammilla puoltaa edelleen paikkaansa ja tuo sitä läheisyyden ja yhteisöllisyyden tunnetta, jota kovasti nykypäivinä peräänkuulutetaan. Tärkeää ei ole vain tilaisuuksien ohjelmallinen anti, vaan myös toistensa tapaaminen ja ajatusten vaihtaminen tuo vaihtelua elämään.

HELENA HIRVINIEMI