perjantai 17. toukokuuta 2013

Laulupoppoon iloiset vappulaulut

Perinteiseen tapaan tänäkin vuonna Laulupoppoo herätteli keväisin sävelin lammilaisia vapunpäivän eli suomalaisen työn päivän viettoon. Laulupoppoon ja Lammin Laulun puuhamiehen Reima Nummisen mukaan näin on tapahtunut lähes poikkeuksetta 18 vuoden ajan.

Ihmiset kerääntyivät perinteiseen tapaan vapunpäivän aamuna klo 9.00 Turvantalon piha-alueelle, jotkut jopa eväskoreineen. Turvantalon rappusille asettunut Laulupoppookin oli varautunut maljan kohottamiseen heti, kun kevään pirteät sävelet on saatu laulettua innostuneiden kuulijoiden iloksi.



Vappuaamusta Lammilla on kehittynyt näin hyvin yhteisöllinen hetki. Jotkut ovat sonnustautuneet valkolakkiin, jotkut muuten kevätasusteisiin. Silmiinpistävää on se, että tapahtumaan tullaan koko perheen kanssa tai isovanhempien mukana on lastenlapsia omaksumassa tätä perinnettä.



Laulupoppoo esittää yleensä kymmenkunta laulua. Mukana perinteisistä perinteisimmät "Kaikukoon nyt laulu maamme" sekä lammilainen viisu "Minä kupparin poika olen".

Tästä alkaa toukokuu ja tulee kevät. Maiseman vihertyessä kevätaika vaihtuu kesäksi. Nauttikaamme näistä vuodenajoista!

HELENA HIRVINIEMI. Kuvat Reima Nummiselta.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Sävelet jäivät soimaan kevätkonsertissa Turvantalossa

Laulupoppoon ja Lammin Laulun yhteiseen konserttiin valmistauduttiin huolella ja vuosien kokemuksella. Kuorokoroke ja tuolirivistöt odottivat valmiina sunnuntaina 28.4.2013, kun väkeä alkoi vähitellen saapua Turvantalolle.
Jo ennen konsertin alkutahteja koettiin suurin yllätys. Katsojille varatut 60 tuolia loppuivat heti alkuunsa. Tarvittiin toiset 60 tuolia, että kaikki paikalle tulleet pääsivät saliin kuuntelemaan esityksiä.
– Tästähän tuli juhla, iloitsi Lammin laulun puheenjohtaja ja Laulupoppoon perustaja Reima Numminen.

Konsertin ensimmäisen puoli oli omistettu mieskuorolaululle, jota Laulupoppoo on triplakvartettina ansiokkaasti pitänyt yllä jo vähää vaille 20 vuoden ajan.
Ohjelman alkupuoli koostui isänmaallisista lauluista, jotka ovat sitä perinteisintä mieskuoro-ohjelmistoa. Finlandia-hymnillä alkanut ohjelma sisälsi muun muassa Olav Trygvasson -laulun, jota Laulupoppoon vanhimmat jäsenet muistavat lauletun jo 60-luvulla.
Lasinkuultavan laulun ja Gute nachtin kautta päästiin asiaan eli juomalauluihin. Metsämiehen juomalaulu ja Ylioppilaslaulu päättivät Laulupoppoon osuuden.

Mieskuorotoiminta alkoi Lammilla kvartettimuotoisena vuonna 1963, jolloin koottiin Vappukvartetti esiintymään ensimmäisen kerran. Tämä oli alkusysäys mieskuoron perustamiselle ja syksyllä Lammin Laulu kokoontuikin ensimmäisen kerran.
Postin toimistonhoitaja Tapio Paukola oli yksi kuoron primus motoreista. Hän toimi kuoron perustamiskokouksessa puheenjohtajana ja oli myös kuoron ensimmäinen puheenjohtaja.
Alkuperäisen mieskuoron jäseniä laulaa edelleen Laulupoppoossa. Lammin Lauluun 1967 liittyi Veikko Rainio ja vuonna 1969 mukaan tuli Toivo Wilenius.
Lammin Laulu toimi ensimmäiset 29 vuotta mieskuorona, perustajajäsenistäkin vielä muutama on elossa. Arvo Koskue puolestaan tuli mukaan mieskuoroaikana 1972 ja on ollut mukana koko ajan.

Alkuvuosina kuoron johtajat vaihtuivat. Ensimmäinen heistä oli Aaro Hurskainen. Häntä seurasi muun muassa Kalevi Koskinen useampaan otteeseen. Viimeiseksi mieskuoronjohtajaksi jäi Erkki Pekkanen.
Vuonna 1992 Lammin naislaulajien toiminta loppui ja mieskuoron jäsenistössä alkoi tuntua laulajien kato. Kakkostenori ja kuoronpuheenjohtaja Reima Numminen päätti kuoronjohtaja Erkki Pekkasen kanssa laittaa lehteen ilmoituksen, jossa kutsutaan lammilaisia jatkamaan Lammin Laulun toimintaa sekakuorona.

Pari vuotta myöhemmin käytiin Mommilantien varrella kuuluisa keskustelu Nummisen ja Hanski Lahtisen kesken. Sen seurauksena syntyi tuplakvartetti Hanskin poppoo. Hanskin kuoleman jälkeen yhtyeen nimi muutettiin Laulupoppooksi.
Sekakuoron johtajana toimi ensimmäiset kymmenkunta vuotta Erkki Pekkanen. Toiset noin kymmenen vuotta johtajana on ollut Terttu Kaitala.


Turvantalon konsertissa kuultiin kuoron ohjelmistoa molempien johtajien kaudelta. Erkki Pekkasen aikana ohjelmistossa oli painotus viihdemusiikissa, mutta esimerkiksi Luukas-passio esitettiin ensimmäisen kerran jo Pekkasen aikana.

Terttu Kaitalan (kuvassa) aikana repertuaari on laajentunut muunmuassa Asko Vilenin lauluihin. Yhteistyö kirkkokuoron kanssa tuotti muun muassa Friikoolin messun ja avustamista jumalanpalveluksissa.

Konsertti lähti lentoon Lennä mun lempeni laulun myötä. Vanhan kartanon kehräävän rukin, Sydäntangon ja Liljankukan kautta tultiin Kesäiltaan ja yhteisesti laulettuun Kevätsointuja-lauluun.

Konsertissa kuoron vahva viihdekuorotausta kuului laulamisen varmuutena ja ilona. Yleisön pyynnöstä kuoro lauloi iki-ihanan Kesäilta-valssin uudelleen.

Markku Helko toimi konsertissa pianistina. Hän on avustanut kuoroa vuosien varrella muun muassa tekemällä sovituksia kuoron käyttöön.

SUSANNA MATTILA, toimittaja. Kuva myös häneltä.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Turvantalo tarjosi hyvät puitteet juhlalleni

Pidin omat 30-vuotisjuhlani 27.4.2013. Halusin pitää juhlat Turvantalossa, koska tiesin Turvantalon hyväksi ja toimivaksi sekä esteettömäksi juhlapaikaksi. Koska käytän pyörätuolia, esteettomyys on minulle ja ystävilleni tärkeää.


Kun olin lapsi, Turvantalolta löytyi inva-wc, mutta ei hissiä. Oli hankalaa, kun taksikuskit ja avustajat vetivät pyörätuoliani kierreportaissa, eikä se ollut turvallistakaan. Ajattelin, että tänne pitää saada hissi. Tein sitten noin 12-vuotiaana hissianomuksen Lammin kunnan tekniseen toimistoon. Hissi saatiin ja jotkut kiittelivätkin minua siitä. Esteettömyys on hyväksi kaikille ja hissiä onkin käytetty runsaasti.
Omat juhlani onnistuivat, kaikki meni hyvin. Kiitokset Sprinksin pitopalvelulle ja Nocturne-bändille, vierailleni sekä äidilleni, joka maksoi tarjoilut.

HELENA ARVIO