Näin Turvantalo valmistautuu ottamaan vastaan juhlijansa

Turvantalo on tilaratkaisuiltaan selkeä, mutta muuntumiskykyinen aina käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Juhlasaliin mahtuu parhaimmillaan istumaan lähes 200 vierasta. Pöytiin sijoitettaessa sopiva henkilömäärä on 130-150 henkeä. Toisaalta sali ei ”ääriään itke” eli se soveltuu henkilömäärältään myös pienempien tilaisuuksien pitopaikaksi.

Myös ravintolatila antaa mahdollisuuden järjestää vierasmäärältään pienempiä tilaisuuksia, esim. kaste- ja ylioppilasjuhlia.

Keittiö on laitteistoltaan ajanmukainen ja varusteiltaan sopiva myös ammattikäyttöön. Erityisesti kattaukseen ja ruoan tarjolle asettamiseen tarvittaviin astioihin on kiinnitetty paljon huomiota.

Käytössä on myös pöytäliinoja, kukkamaljakoita ja kynttiläalustoja erilaisiin tarkoituksiin.

Juhlasalissa on lisäksi ajanmukainen esitystekniikka sekä äänentoistoon tarvittava välineistö. Aivan viime aikoina on sekä juhlasaliin että ravintolatilaan asennettu ilmalämpöpumput, jotka erityisesti kesäaikaan takaavat sopivan viileät tilat.

Juhlien ja erilaisten muiden tilaisuuksien järjestäjien kanssa käydään läpi talon tilat ja varustetaso. Samoin käyttöön liittyvät säännöt esitellään niin, että sekä tilojen että laitteistojen ja astiastojen käyttö olisi turvallista ja mahdolliset vauriot voidaan estää.

Tilat luovutetaan käyttöön aina siistittyinä. Tilojen käyttöön liittyy, että vuokraajat laittavat juhlasaliin tuolit ja pöydät sekä asettavat ne takaisin tilaisuuden päätyttyä. Myös ruokasalin kalusto pitää palauttaa käyttöönottohetken mukaiseen järjestykseen. Tilojen siivouksesta sovitaan
aina erikseen.

Turvantalon toiseen kerrokseen johtava hissi on tarkoitettu vain liikuntarajoitteisten juhlavieraiden ja raskaampien tavaroiden kuljettamiseen. Käyttörajoitukset tulee erityisen huolella huomioida. Käytössä tulee noudattaa muutoinkin varovaisuutta.

Tilojen varaukset niin juhlatilojen kuin yhdistystilojenkin osalta on tehty mahdollisimman helpoiksi turvantalon omien nettisivujen kautta. Sivuilta voi aina tarkistaa myös tilojen muut varaukset.

Allekirjoittanut toimii Turvantalon emännöitsijänä. Minuun voi aina ottaa yhteyttä tilojen käyttöä koskevien tai muiden taloon liittyvien kysymysten kanssa. Välitän mielelläni kaiken kokemuksen antaman tiedon tilaisuuden järjestäjille auttaakseni tilaisuuden kaikenpuoliseen onnistumiseen. Jokaisen juhlan ja tilaisuuden erityispiirteet pyritään luonnollisesti ottamaan huomioon.

Lähden mukaan avoimin mielin myös Turvantalon tilojen uusien käyttöideoiden mahdollistamiseksi.

TARJA MATTILA, p. 0400 628 971

Turvantalo on löytänyt käyttäjänsä

Turvantalon toinen toimintavuosi on jo osoittanut, että talosta on muodostunut toimiva juhla- ja kokouspaikka. Käyttäjistä valtaosa on lammilaisia, mutta myös ulkopuoliset tahot ovat tulleet järjestämään talossa tilaisuuksiaan.

Vuonna 2013 Turvantalon juhlatiloissa järjestettiin kaikkiaan 108 tilaisuutta. Mukaan mahtui yritysten ja yhdistysten juhlahetkiä sekä monia perhejuhlia, kuten ylioppilas- ja syntymäpäiväjuhlia, häitä sekä muistotilaisuuksia. Juhlasali toimi myös isompien kokousten ja koulutustilaisuuksien pitopaikkana.

Turvantalon sisääntulokerroksen yhteydessä oleva yhdistystila oli käytössä 97 kertaa. Tila pystyttiin toistaiseksi antamaan yhdistysten käyttöön korvauksetta, koska Lammin Säästöpankki vastasi tilan vuokrasta kahden vuoden ajan. Tämä on ollut hyvä kädenojennus nimenomaan yhdistystoiminnalle, ja jatkoa tilojen sponsoroinnille toivotaan.

Turvantalo on tiloiltaan varsin kookas rakennus, jonka käyttökustannukset ovat merkittävä kuluerä vuosittain. Tiloja on nyt peruskorjattu ja teknisiä valmiuksia lisätty mm. asentamalla juhlakerrokseen ilmalämpöpumput.

Turvantalon ansiosta kulttuuritarjontaa paikkakunnalla on onnistunut lisäämään. Konsertteja on tarkoitus järjestää sekä omana tuotantona tai tiloja vuokraten.

Vuoden 2014 konserttikalenteri julkaistaan 8.2.2014 pidettävän 2-vuotisjuhlapäivän yhteydessä. Turvantalossa on tuolloin avoimet ovet klo 11-15 välisen ajan, jolloin taloon voi tutustua ja nauttia kahvia musiikillisten hetkien lomassa.

Tervetuloa Turvantaloon!

TIMO VIRTANEN

Turvantalolle valmisteilla konserttikalenteri 2014

Turvantalolla on saatu nauttia hienoista konserttihetkistä useaan otteeseen viimeisten parin vuoden aikana. Omien paikallisten ryhmien, Lammin Soittokunnan ja Lammin Laulun  ja Laulupoppoon konserttien lisäksi talossa on vieraillut valtakunnantason tunnettuja laulajia ja soittajia.

Konserttivierailut ovat tuoneet Lammille mm. Sibelius Celebrations-tuotantona Tuusulan Rantatiekvartetin sekä Vanaja Big Bandin konsertit. Turvantalon omaa tuotantoa ovat olleet Jorma Hynnisen ja Ilmari Räikkösen Merikanto-konsertti, Jorma Uotisen Ranskalainen ilta sekä Angelika Klasin, Seppo Hovin, Pentti Lasasen ja Pekka Sarmannon Tähtisumua-konsertti. Lisäksi Hämeenlinnan kaupunginorkesteri järjesti Turvantalossa Tangoa yläkoululaisille-konsertin. Tällöin kutsuttuina kuulijoina pääsivät Astor Piazzollan tangoista nauttimaan Hakkalan koulun yläkouluikäiset nuoret.

Konserttitoiminta sopiikin Turvantaloon hyvin, sillä juhlasaliin saadaan parhaimmillaan mahtumaan parisataa kuulijaa. Tärkeää on myös se, että Turvantalon akustiikka on saanut esiintyviltä taiteilijoilta kiitosta. Myös väliaikatarjoilujen järjestäminen on talon hyvän varustetason ansiosta helppoa ja järjestelyihin on löytynyt helposti vapaaehtoisvoimia.

Turvantalon hallitus valmisteleekin omaa konserttikalenteria jo ensi vuodeksi. Näin konserttitarjonnasta voitaisiin tiedottaa hyvissä ajoin ja kootusti mm. Turvantalon omilla nettisivuilla.

Tätä kirjoitettaessa on tiedossa kamarimusiikkikonsertti äitienpäivänä 11.5.2014 klo 17.00. Ohjelmassa erinomaiset Linda Hedlund, viulu ja Elisa Järvi, piano. Konsertin järjestää Sibelius Celebrations.

Lippuja konsertteihin on yleensä saatavana hyvissä ajoin ennen konserttia Lammin Säästöpankin ja Lammin Osuuspankin Lammin konttoreista.

Kannattaa seurata yksityiskohtaisempaa ilmoittelua!

HELENA HIRVINIEMI

 

Vuoden 2013 lammilainen palvelu-palkinto Turvantalolle

Lammilla järjestettiin 15.6.2013 perinteiset Pellavamarkkinat, jotka olivat järjestyksessä jo 43. markkinat. Sää suosi markkinapäivää ja väkeä oli liikkeellä mukavasti. Markkinoiden teemana oli tänä vuonna lammilainen teollisuus.

Päivän mittaan tavattiin tuttuja, tehtiin markkinaostoksia ja kisailtiin mm. lammilaisen sahdin paremmuudesta. Myös hirrensyöksy kuului perinteisiin markkinalajeihin.

Musiikillisesta viihteestä huolehti viihdetaiteilija Jani Mäkelä sekä Sini Lehtinen ja Heljä Korhonen. Markkinoiden alkutunnelmaa oli tahdittamassa Lammin Soittokunta.

Pellavamarkkinoiden yhteydessä on viime vuosien aikana luovutettu joko Vuoden lammilainen tuote- tai Vuoden lammilainen palvelu-palkinto.

Tänä vuonna oli vuorossa palveluihin liittyvä tunnustuspalkinto. Vuoden 2013 lammilaisen palvelu-palkinnon sai Turvantalo.

Palkintoon liittyvän kunniakirjan luovuttivat Lions Club Lammin puolesta Risto Juvonen ja Lammi-Seura ry:n puolesta Kaisu Koskue. Palkinnon vastaanottivat Lammin Turvantalo Oy:n puolesta Timo Virtanen, Matti Siivonen, Tarja Huostila ja Helena Hirviniemi.

HELENA HIRVINIEMI

Laulupoppoon iloiset vappulaulut

Perinteiseen tapaan tänäkin vuonna Laulupoppoo herätteli keväisin sävelin lammilaisia vapunpäivän eli suomalaisen työn päivän viettoon. Laulupoppoon ja Lammin Laulun puuhamiehen Reima Nummisen mukaan näin on tapahtunut lähes poikkeuksetta 18 vuoden ajan.

Ihmiset kerääntyivät perinteiseen tapaan vapunpäivän aamuna klo 9.00 Turvantalon piha-alueelle, jotkut jopa eväskoreineen. Turvantalon rappusille asettunut Laulupoppookin oli varautunut maljan kohottamiseen heti, kun kevään pirteät sävelet on saatu laulettua innostuneiden kuulijoiden iloksi.

Vappuaamusta Lammilla on kehittynyt näin hyvin yhteisöllinen hetki. Jotkut ovat sonnustautuneet valkolakkiin, jotkut muuten kevätasusteisiin. Silmiinpistävää on se, että tapahtumaan tullaan koko perheen kanssa tai isovanhempien mukana on lastenlapsia omaksumassa tätä perinnettä.

Laulupoppoo esittää yleensä kymmenkunta laulua. Mukana perinteisistä perinteisimmät "Kaikukoon nyt laulu maamme" sekä lammilainen viisu "Minä kupparin poika olen".

Tästä alkaa toukokuu ja tulee kevät. Maiseman vihertyessä kevätaika vaihtuu kesäksi. Nauttikaamme näistä vuodenajoista!

HELENA HIRVINIEMI. Kuvat Reima Nummiselta.

Sävelet jäivät soimaan kevätkonsertissa Turvantalossa

Laulupoppoon ja Lammin Laulun yhteiseen konserttiin valmistauduttiin huolella ja vuosien kokemuksella. Kuorokoroke ja tuolirivistöt odottivat valmiina sunnuntaina 28.4.2013, kun väkeä alkoi vähitellen saapua Turvantalolle.

Jo ennen konsertin alkutahteja koettiin suurin yllätys. Katsojille varatut 60 tuolia loppuivat heti alkuunsa. Tarvittiin toiset 60 tuolia, että kaikki paikalle tulleet pääsivät saliin kuuntelemaan esityksiä.

– Tästähän tuli juhla, iloitsi Lammin laulun puheenjohtaja ja Laulupoppoon perustaja Reima Numminen.

Konsertin ensimmäisen puoli oli omistettu mieskuorolaululle, jota Laulupoppoo on triplakvartettina ansiokkaasti pitänyt yllä jo vähää vaille 20 vuoden ajan.

Ohjelman alkupuoli koostui isänmaallisista lauluista, jotka ovat sitä perinteisintä mieskuoro-ohjelmistoa. Finlandia-hymnillä alkanut ohjelma sisälsi muun muassa Olav Trygvasson -laulun, jota Laulupoppoon vanhimmat jäsenet muistavat lauletun jo 60-luvulla.

Lasinkuultavan laulun ja Gute nachtin kautta päästiin asiaan eli juomalauluihin. Metsämiehen juomalaulu ja Ylioppilaslaulu päättivät Laulupoppoon osuuden.

Mieskuorotoiminta alkoi Lammilla kvartettimuotoisena vuonna 1963, jolloin koottiin Vappukvartetti esiintymään ensimmäisen kerran. Tämä oli alkusysäys mieskuoron perustamiselle ja syksyllä Lammin Laulu kokoontuikin ensimmäisen kerran.

Postin toimistonhoitaja Tapio Paukola oli yksi kuoron primus motoreista. Hän toimi kuoron perustamiskokouksessa puheenjohtajana ja oli myös kuoron ensimmäinen puheenjohtaja.

Alkuperäisen mieskuoron jäseniä laulaa edelleen Laulupoppoossa. Lammin Lauluun 1967 liittyi Veikko Rainio ja vuonna 1969 mukaan tuli Toivo Wilenius.

Lammin Laulu toimi ensimmäiset 29 vuotta mieskuorona, perustajajäsenistäkin vielä muutama on elossa. Arvo Koskue puolestaan tuli mukaan mieskuoroaikana 1972 ja on ollut mukana koko ajan.

Alkuvuosina kuoron johtajat vaihtuivat. Ensimmäinen heistä oli Aaro Hurskainen. Häntä seurasi muun muassa Kalevi Koskinen useampaan otteeseen. Viimeiseksi mieskuoronjohtajaksi jäi Erkki Pekkanen.

Vuonna 1992 Lammin naislaulajien toiminta loppui ja mieskuoron jäsenistössä alkoi tuntua laulajien kato. Kakkostenori ja kuoronpuheenjohtaja Reima Numminen päätti kuoronjohtaja Erkki Pekkasen kanssa laittaa lehteen ilmoituksen, jossa kutsutaan lammilaisia jatkamaan Lammin Laulun toimintaa sekakuorona.

Pari vuotta myöhemmin käytiin Mommilantien varrella kuuluisa keskustelu Nummisen ja Hanski Lahtisen kesken. Sen seurauksena syntyi tuplakvartetti Hanskin poppoo. Hanskin kuoleman jälkeen yhtyeen nimi muutettiin Laulupoppooksi.

Sekakuoron johtajana toimi ensimmäiset kymmenkunta vuotta Erkki Pekkanen. Toiset noin kymmenen vuotta johtajana on ollut Terttu Kaitala.

Turvantalon konsertissa kuultiin kuoron ohjelmistoa molempien johtajien kaudelta. Erkki Pekkasen aikana ohjelmistossa oli painotus viihdemusiikissa, mutta esimerkiksi Luukas-passio esitettiin ensimmäisen kerran jo Pekkasen aikana.

Terttu Kaitalan (kuvassa) aikana repertuaari on laajentunut muunmuassa Asko Vilenin lauluihin. Yhteistyö kirkkokuoron kanssa tuotti muun muassa Friikoolin messun ja avustamista jumalanpalveluksissa.

Konsertti lähti lentoon Lennä mun lempeni laulun myötä. Vanhan kartanon kehräävän rukin, Sydäntangon ja Liljankukan kautta tultiin Kesäiltaan ja yhteisesti laulettuun Kevätsointuja-lauluun.

Konsertissa kuoron vahva viihdekuorotausta kuului laulamisen varmuutena ja ilona. Yleisön pyynnöstä kuoro lauloi iki-ihanan Kesäilta-valssin uudelleen.

Markku Helko toimi konsertissa pianistina. Hän on avustanut kuoroa vuosien varrella muun muassa tekemällä sovituksia kuoron käyttöön.

SUSANNA MATTILA, toimittaja. Kuva myös häneltä.

Turvantalo tarjosi hyvät puitteet juhlalleni

Pidin omat 30-vuotisjuhlani 27.4.2013. Halusin pitää juhlat Turvantalossa, koska tiesin Turvantalon hyväksi ja toimivaksi sekä esteettömäksi juhlapaikaksi. Koska käytän pyörätuolia, esteettomyys on minulle ja ystävilleni tärkeää.

Kun olin lapsi, Turvantalolta löytyi inva-wc, mutta ei hissiä. Oli hankalaa, kun taksikuskit ja avustajat vetivät pyörätuoliani kierreportaissa, eikä se ollut turvallistakaan. Ajattelin, että tänne pitää saada hissi. Tein sitten noin 12-vuotiaana hissianomuksen Lammin kunnan tekniseen toimistoon. Hissi saatiin ja jotkut kiittelivätkin minua siitä. Esteettömyys on hyväksi kaikille ja hissiä onkin käytetty runsaasti.

Omat juhlani onnistuivat, kaikki meni hyvin. Kiitokset Sprinksin pitopalvelulle ja Nocturne-bändille, vierailleni sekä äidilleni, joka maksoi tarjoilut.

HELENA ARVIO