Voiko olla rakastumatta?

Kun kuuntelin Turvantalolla Virtuosi di Kuhmon tulkintaa Hans Koesslerin jousisekstetosta, mietin miten paljon romansseja soittajien keskuudessa mahtaa syntyä. Elokuvissahan vastanäyttelijät vähän väliä rakastuvat toisiinsa, kun rooli ottaa ohjat myös tosielämässä. Romanttisen musiikin nostattamissa tunnekuohuissa tällainen ulkomusiikillisiin asioihin paneutuva satunnaiskuulijakaan ei voi olla resonoimatta kehon kielillään taitavien jousten kosketukselle. Instrumentit tanssivat taitajien käsissä ja tunnemyrskystä kiidetään toiseen, syvistä alhoista korkealle kohoavaan, kirkkaaseen riemuun. Miten voi olla ihminen reagoimatta toiseen, kun tuollaista tulosta yhdessä tuotetaan? Voiko edes olla rakastumatta? Kovin kauas en ehkä osunut, toteaahan toinen Hauhon musiikkijuhlien perustajista, Olli Kilpiö, omassa esittelytekstissään juhlien verkkosivuilla, että yhdessä soittaminen on hänen mielestään inhimillisen kommunikoinnin korkeinta tasoa. Ja toinen perustajista, Mikko Ivars, esiintyi konsertissa oman vaimonsa kanssa.

Lahjakkaiden nuorten solistien Seele-kvartetissa keski-ikä oli
ale 16 vuotta. Kuva: Kirsti Lappi

Virtuooseja ennen saimme ihailla nuorten solistien raikasta tulkintaa. En tiennyt soittajien ikää ennen konserttia, mutta sen aikana mietin, että onkohan se edes yhteenlaskettuna yhtä paljon kuin konserttivieraiden keski-ikä. No oli se vähän, ehkä. Soittajien keski-ikä oli nimittäin alle 16! Ja sehän se asiasta niin ihmeellisen tekikin. Niin nuoria, niin taitavia! Jos ei Virtuosi di Kuhmo olisi tullut heidän jälkeensä esiintymään, olisin ollut haltioitunut nuorten taidoista. Tai no, olen minä sitä edelleen. Eletty elämä ja lukemattomat harjoitukset vuosien tuoman kokemuksen mukana kuitenkin kuuluivat myös Virtuosi di Kuhmon tulkinnoissa. Minulle aikuisten elämänmakuinen, vahva, rohkea ja kaikilla soluilla soitolle antautuva tulkinta oli vielä suurempi kokemus. Räjähtävä.

Seele-kvartetti. Kuva: Kirsti Lappi

Vieraillessaan lyhyesti ryhmämme kahvitauolla Mikko Ivars naureskeli, että nuoret nostivat riman niin korkealle, että oikein pitää miettiä, onko heillä mahdollisuus vielä vastata huutoon. Hän taisi tietää näin sanoessaan, että sitä huolta ei Virtuosi di Kuhmolla oikeasti ollut. Silti esiintyjien erot myös alleviivasivat Ivarsin sanomaa Hauhon musiikkijuhlien ytimestä: konsertit ovat niin laadukkaita, että niihin tullessaan voi olla aivan varma siitä, että pääsee nauttimaan korkeatasoisesta ohjelmasta. Ei tarvitse jännittää illan onnistumista, riippumatta siitä, minkä konsertin valitsee. Nuori Seele-kvartetti vastasi tuohon lupaukseen yksinkin aivan täydellisesti. Olisin ollut innoissani, vaikka konsertti olisi koostunut vain heidän osuudestaan. Molemmat yhdessä kuitenkin nostivat minut sellaiselle tunteen tasolle, ettei sille oikein ole muita sanoja kuin  −  musiikki. Hetki aitoa läsnäoloa. Pääsy keskelle kristallin kirkasta iloa, jonka sisällä väreilevä oivalluksen valo saa kaiken turhan siirtymään jonnekin... tarpeeksi kauas. Painolasti koko kehossa kevenee - ja mieli säilyy hyrisevän hyvänä pitkään, pitkään.

Virtuosi di Kuhmossa esiintyivät molemmat Hauhon
musiikkijuhlien perustajat Mikko Ivars ja Olli Kilpiö.
Kuva: Kirsti Lappi

Hauhon musiikkijuhlien konsertit ovat toki tasoiltaan kansainvälisestikin huippuluokkaa, mutta musiikilla on ylipäätään ihmeellinen voima kuljettaa kuulijansa sellaisiin maailmoihin, minne ei tarvitse kulkea ennalta määrättyjä polkuja. Vähän niin kuin viinin kanssa: parasta viiniä on se, mikä maistuu omassa suussa hyvälle. Jokainen oma tapa aistia musiikkia on itselle se paras. Suosittelen rohkeaa antautumista kuulemisen nautinnolle! Minäkin laulan niin läheltä nuottia, että ystäväni huokailevat jännittyneenä, että milloinkahan mahdan osua siihen, enkä todellakaan saa oikeaa melodiaa irti mistään muustakaan instrumentista  − ja silti rakastan, koko kehollani, hyvin esitettyä musiikkia, oli sen genre mikä tahansa.

Virtuosi di Kuhmo. Kuva: Kirsti Lappi

Turvantalon rakentama kokonaisuus oli meidän tiimillemme loistava tapa kokea yhdessä jotain ainutlaatuista, unohtumatonta. Konserttiin nivottu, privaatti kahvihetki yhdistystilassa ja Mikko Ivarsin piipahtaminen meitä tervehtimässä konsertin väliajalla muodostivat paketin, jota tekee mieli toisillekin kehua. Seuraavan kerran kun mietitte omassa tiimissänne − töissä, harrastuksen parissa tai missä tahansa, missä yhteishenki on tärkeä  − mahdollisuuksia oman yhteishengen vahvistamiseen, kannattaa katsoa Turvantalon ohjelmistosta sellaista tapahtumaa, joka voisi viedä oman joukkueen vähäksi aikaa irti arjesta. Kun saa yhdessä kokea jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, voi yhteinen arkikin saada aivan uusia ulottuvuuksia. Ja mikäpä estää järjestämästä koko tapahtumaa itse, omin eväin? Turvantalon tarjoaa yllättävän monipuolisia mahdollisuuksia siihenkin. 

Mutta jos haluat rakastua kamarimusiikkiin, kannattaa ensi vuonna varata oma lippu Hauhon musiikkijuhlien konsertista ajoissa. Turvantalossa oli tänä vuonna jo kaksinkertainen määrä yleisöä viimevuotiseen verrattuna, tuoleja jouduttiin kantamaan saliin lisää kahteenkin kertaan, ennen kuin kaikki saivat istumapaikan. Ensi vuonna eivät ehkä enää mahdu sisään.

MERJA HIRVISAARI
Kirjoittaja on paikallislehti Keski-Hämeen uutistuottaja.